Etelä-Afrikka tunnetaan viinimaailmassa osana viinien ”uutta maailmaa”. Kuitenkin Etelä-Afrikassa on tehty viiniä jo vuosisatoja. Kapkaupungin ensimmäinen pormestari Jan van Riebeek istutti köynnöksiä alueelle jo 1655 ja 1659. Van Riebeck kannusti maanviljeliöitä istuttamaan viiniköynnöksiä, jotka olivat aluksi vastahakoisia. Onneksi viljelijät kuitenkin suostuivat ja viinialueet alkoivat laajeta nopeasti pääkaupunkialueen ulkopuolelle. Hollantilaistaustaisilla etelä-afrikkalaisilla ei kuitenkaan ollut juuri kokemusta viininviljelystä ja alueen viiniteollisuus alkoikin kukoistaa vasta ranskan Hugenottien saavuttua Etelä-Afrikkaan vuosien 1680 ja 1690 välillä.Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan kivuttomasti, sillä hugenottisiirtolaisten tiedot viiniviljelyksestä perustuivat ranskassa käytettyihin tekniikoihin ja sikäläisiin olosuhteisiin. Kesti jonkin aikaa ennenkuin viljelykäytännöt adaptoitiin Etelä-Afrikan hyvin erilaiseen ilmastoon ja maaperään sopiviksi.
Etelä-Afrikka on tänä päivänä maailman 9. suurin viinin valmistajamaa tuottaen yli 800 miljoonaa litraa vuosittain ja yli 4.000 viiinituottajaa. Etelä-Afrikan viinit ovat mielenkiintoinen sekoitus vanhan maailman viinimaiden kuten Ranskan, Italian ja Saksan klassista tyyliä sekä uuden maailman hedelmäistä tyyliä. Näiden kahden suuntauksen yhdistelmä tuottaa viinejä, jotka ovat parhaimmillaan monimuotoisia mutta samalla helposti lähestyttäviä ja tuovat esiin alueen uniikkia terroiria.
Suurin osa Etelä-Afrikan viinialueista sijaitsee lähellä Atlantin- ja Intianmeren rannikkojen lähettyvillä. Näillä alueilla vallitsee enimmäkseen välimerellinen ilmasto. Sadonkorjuukuukausien helmi-maaliskuun aikana keskilämpötila on noin 23 C, mutta lämpötila saattaa nousta jopa 40 C asteeseen etenkin sisämaan jokialueilla. Suurin osa Etelä-Afrikan viinialueista voidaan luokitella sääolojen puolesta samantyyppiseksi kuin esimerkiksi Kalifornian Oakville alue Napa Valleyssä. Lämpimämmät alueet kuten Klein, Karoo ja Douglas ovat ilmastollisesti samantyyppisiä kuin Toscana. Uudemmat istutukset Etelä-Afrikassa ovat fokusoituneet viileämmille Elginin ja Walker Bay:n alueille. Näiden alueiden lämpötilat ovat lähempänä Burgundin ja Piemonten vastaavia.
Constatia
Constatian viinialue sijaitsee Kapkaupungin eteläpuolella niemimaalla Atlantin rannikon lähettyvillä. Alue saa merellisiä vaikutuksia Atlannilta, joka viilentää ilmastoa ja edesauttaa rypäleiden pitkää kypsytysaikaa. Keskimääräinen lämpötila kesällä on n. 18-19 C astetta. Talvet ovat usein leutoja, mutta kosteita. Maaperä on hiekkakivinen, jossa on korkeaa konsentraatio savea ja graniittia. Alueella kasvaa useita eri rypälelajikkeita, joista Sauvignon Blanc on yleisin.
Stellenbosch
Stellenboschin alue on toiseksi vanhin viinialue Etelä-Afrikassa, Constantian jälkeen ja vastaa noin 14% maan viinin kokonaistuotannosta. Stellenboschin alue sijaitsee 45 km itään Kapkaupungista. Aluetta ympäröi Heldenbergin, Simonsbergin ja Stellenboschin vuoret ja alue saa ilmastollisia vaikutteita lähellä olevasta Falsen niemestä, joka viilentää alueen ilmastoa. Kasvukauden keskilämpötila Stellenboschissa on n. 20 C, joka on hieman lämpimämpi kuin Bordeauxissa. Alue on tunnettu punaviinituotannostaan ja etenkin Cabernet Sauvignon, Merlot, Pinotage ja Shiraz rypäleistä valmistetuista viineistään. Valkoviinituotanto Stellenboschissa keskittyy Chardonnay- ja Sauvignon Blanc rypäleihin, joita usein sekoitetaan keskenään. Stellenboschin länsilaidassa on paljon valoa ja hiekkaista maaperää. Siellä viljellään huomattava määrä Chenin Blancia.
Paarl
Suuremman osan 1900-lukua Paarl pidettiin Etelä-Afrikan viinituotannon sydänalueena. Hiljalleen fokus siirtyi Stellenboschiin, jossa Stellenboschin yliopisto sai vahvan roolin tutkimuskeskuksena ja viinintekijä-ohjelmineen. Viime aikoina kuitenkin terroir-viinit Franschoek Valleysta ja Wellingtonista ovat tuoneet huomiota takaisin Paarlin alueelle.
Breede River Valley
The Breede River Valley, joka sijaitsee itään Drakenstein vuorista on lämpimän alueen viinilaakso, joka on paikoitellen erittäin kuiva. Breedin joki tarjoaa kasteluvettä alueelle ja edesauttaa suuren volyymin viinien tuotannossa. Kesäisin rypäleiden kasvukauden aikana lämpötila on normaalisti n. 22 C astetta.
