Biodynaaminen viljely on luonnonmukaista eli luomuviljelyä astetta pidemmälle vietynä. Biodynaamisessa viljelyssä maaperä, aurinko, kuu ja planeetat muodostavat kokonaisuuden, jotka ovat kaikki vuorovaikutuksessa keskenään. Biodynaaminen viljely perustuu filosofi ja luonnontieteilijä Rudolf Steinerin menetelmiin ja ajatuksiin, joita alettiin käyttää jo 1920-luvulla.
Viinitarhoilla biodynaamisuus tarkoittaa, että kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet ovat pannassa, kuten luomuviljelyssäkin. Maaperää pidetään elävänä organismina, jonka luonnollista tasapainoa tulee ylläpitää minimoimalla ulkoisten tekijöiden vaikutukset. Kun ekosysteemi on terve, sen ajatellaan hoitavan itse itsensä. Työt tarhalla tehdään silloin, kun luonto on otollisimmillaan kuun kiertoa tarkasti seuraten. Toimenpiteet tarhoilla (istutus, köynnösten oksien leikkuu, sadonkorjuu) tehdään astrologisen kalenterin sekä vuodenaikojen ja vuorokausirytmin perusteella. Tässä biodynaaminen viljely eroaa luomuviljelystä.
Biodynaaminen viininviljely eroaa luomuviljelystä myös siinä, että maaperän ja tarhoilla hyödynnettävän kompostin hyvinvointia edistetään biodynaamisilla preparaateilla. Biodynaamisia preparaatteja on yhdeksän, ja ne tehdään mm. siankärsämöstä, voikukasta, virmajuuresta, kamomillasta ja nokkosesta. Lehmänlantaa sisältävät ja maahan kaivettavat preparaatit pakataan lehmänsarviin, joiden uskotaan muotonsa puolesta toimivan eräänlaisina kosmisina johtimina.
Biodynaamiset merkit
Maailmassa kaksi tahoa sertifioivat viinejä biodynaamisiksi: Demeter ja Biodyvin. Demeter sertifioi muitakin biodynaamisesti viljeltyjä maataloustuotteita kuin viiniä, 1995 perustettu Biodyvin sertifioi vain viinejä. Suomessa Demeteriä edustaa Biodynaaminen yhdistys.
Alkossa biodynaamiset viinit on merkitty omalla merkillään, joka näkyy verkkokaupassa tai myymälässä hyllyn hintalapussa.
